skip to Main Content
Graafisen suunnittelun ABC osa 2

Oletko törmännyt käsittämättömällä kielellä puhuviin graafikoihin? Myös graafikoilla on oma ammattislanginsa, josta tässä blogitekstissä avataan peruskäsitteet.

Graafisen suunnittelun abc – osa II: paljastuksia taitosta ja tekstin osista

Blogiteksti jatkaa kolmiosaista sarjaa, jossa selvitetään hyödyllisiä ammattitermejä mainostoimiston kanssa asioivalle. Tässä osassa selvitetään taittoon ja tekstin osiin liittyvää sanastoa.

 

Taitto ja taittaminen

Taittaminen on suunnittelussa olennainen työvaihe. Se tarkoittaa visuaalisten elementtien ja tekstin asettelua kiinnostusta herättävään ja selkeään muotoon. Taiton tavoitteena on sijoitella elementit, eli kuvat ja tekstit, yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Kaikissa paino- ja muissa visuaalisissa tuotteissa tarvitaan taitto-osaamista, ja taittaja vastaa tuotteen ulkoasun toimivuudesta. Kirjat, lehdet, esitteet, tuoteluettelot ja nettisivut on kaikki taitettu alustalleen ja lajilleen sopiviksi.

Taittoon vaikuttaa tuotteen käyttötarkoitus, kohderyhmä ja tuotteen tavoitteet. Pienille lapsille suunnattu kuvakirja taitetaan lapsen havainnoinnin ehdoilla, aikuisille suunnattu mainos taas ostamaan houkuttavaksi. Hyvän taiton tunnusmerkkejä ovat mielenkiintoisuus, helppolukuisuus, informatiivisuus ja puhuttelevuus. Taitto vaatii hyvää graafista osaamista ja ammattimaista sommittelutaitoa.

Yleinen taittoon liittyvä kysymys koskee sivun staattisuutta ja dynaamisuutta. Staattisella sivulla tarkoitetaan sitä, että sivu noudattaa samaa rakennetta. Dynaaminen sivu muuntuu sisällön muuttuessa: sen ulkoasu vaihtelee sen mukaan, mitä sisällöstä nostetaan keskeisimmäksi. Sivulla tarkoitetaan taiton perusyksikköä, se voi olla kirjan sivu, nettisivu tai esimerkiksi esitteen sivu.

 

Kerientaitto ja haitaritaitto

Kerientaitto eli käärötaitto tarkoittaa arkin jakamista kolmeen osaan, ja reunimmaisten osien taittamista keskimmäisen päälle. Näin taitetaan usein esimerkiksi perinteinen ravintolan menu. Haitaritaitto on kuusisivuinen, kolmeen osaan jaettu arkki, joka taittuu haitarimaisesti. Se on yleinen esitteissä. Kerientaitto ja haitaritaitto antavat mahdollisuuden esittää tietoa ryhmitellysti.

 

Bleed eli leikkausvarat painotuotteessa

Painotuotteissa, joissa kuvan tai väripinnan on ulotuttava paperin reunoihin asti, tulisi määrittää leikkausvarat. Leikkausvara-alue tarkoittaa siistimisvaraa ja se tulee viimeistelyvaiheessa leikkautumaan pois lopullisesta tuotteesta. Leikkausvaralla lisätään painotuotteeseen vain ylimääräistä taustaa, eikä leikkausvara-alueella saa olla muita olennaisia elementtejä, kuten esimerkiksi tekstejä.

 

Slogan

Slogan on iskulauseeksi kiteytetty ajatus esimerkiksi yrityksen arvoista tai ydinviestistä. Hyvässä sloganissa nämä kaksi yhdistyvät. Hyvä slogan on mieleen jäävä ja kuvaava. Yksi tunnetuimmista suomalaisista sloganeista on Nokian klassikko: Connecting people.

Slogan on parhaimmillaan yleisöään sitouttava ja tunteita herättävä. Sen on tärkeä vedota yrityksen kohderyhmään. Hyvä slogan kertoo jotain olennaista yrityksestä ja on yleensä 2–5 sanan pituinen.

Sloganissa on lupa hassutella. On hyvä kuitenkin muistaa, että sloganin on toimittava kaikissa yhteyksissä. Sloganeita muodostetaan liian usein tutuilla kaavoilla. Kuulostavatko nyrkkeilyseura Säkkiväijyn innovatiivisesti brainstormatut sloganehdotukset sinustakin tutunoloisilta:

 

Se osuvampi isku.

Vasen. Oikea. Täysillä.

Iskuseuraa jo vuodesta 1986.

 

Toimisivatko nämä kaikissa yhteyksissä?

Suomen kunnat ovat innostuneet sloganien kehittämisestä, ja poimin näytille Puumalan hauskan, monimerkityksisen, informatiivisen ja dynaamisen sloganin, sekä Sallan itsearvostusta huokuvan ja olosuhteet tunnustavan lauseen.

 

”Puumala – Saimaan kaunein, Suomen kuumin”

“Salla – in the middle of nowhere”

 

Ingressi

Ingressillä tarkoitetaan tekstien alussa esiintyvää, otsikon jälkeistä kappaletta. Se on usein erotettu muusta tekstistä erilaisella asettelulla tai tekstin korostuskeinoilla. Ingressi johdattelee lukijan tekstiin ja tiivistää tekstin olennaiset asiat. Hyvä ingressi herättää lukijan kiinnostuksen ja houkuttelee lukemaan koko tekstin. Monet, jotka eivät lue koko tekstiä, lukevat otsikot ja ingressit. Ingressissä onkin tärkeää kertoa jutun sisällön ydin selkeästi, ei kikkailla tyylillä tai hiotulla muodolla.

 

Leipis eli leipäteksti

Leipätekstistä puhutaan, kun puhutaan minkä tahansa tekstin pääosasta. Siihen eivät sisälly otsikot, kuvatekstit ja ingressi. Tämä lause, jota juuri luet, on leipätekstiä.

Tiesitkö, että sana ”leipäteksti” on peräisin kirjapainotyöstä ajalta, jolloin ladotun tekstin määrä määritteli työntekijän palkan. Työntekijät siis ansaitsivat leipänsä ladotun tekstin pituuden mukaan. Tämä blogiteksti ei ole pitkä kuitenkaan sen vuoksi, että siitä saisi enemmän palkkaa, vaan siksi, että tekstisuunnittelija tykkää kirjoittaa.

 

Veera Kiurujoki, tekstisuunnittelija

Back To Top